lauantai 6. syyskuuta 2014

Ajatuksia

Heissan lukijoilleni, siis teille jotka vielä olette lukijoitani. On ollut kaikkea tässä välimaastossa ja nyt palasin kirjoittamaan blogia. En laihduttamaan, en yrittämään vaan kirjoittamaan. Tässä välissä olen kokeillut yhtä sun toista vaan ja ei…. ei se vain onnistu ja paino se senkuin nousee. No sillä mennään. Teemu kylläkin tänään rupesi selvittämään keskustelupalstoilta tuota minun lääkitystäni. Ja joo, voipi  olla että olisiko se sittenkin se vika siellä?? No tiedä häntä? Joten taidan maanantaina varata ajan lääkäriin. Psykoterapeuttini taas yrittää jarruttaa ajatustani diettiin. Koska se veisi minulta liikaa kapasiteettiä ja minulla on projektina tällä hetkellä tuon oman elämän läpikäyminen ja voin kertoa, se on ollut todella rankkaa.

Mitä minä odotan tältä terapeutti ajalta? En tiedä, en uskalla toivoa, en osaa sanoa. En tosiaankaan tiedä. Yhden asian olen jo huomannut. Rupean sanomaan EI. Osaan jo sanoa ei ja se on uutta se. Jos joku pyytää minulta jotain niin useimmiten suostun. Mutta yllätys, yllätys, en välttämättä enään. Osaan ottaa nyt takapakkia. Ja kaiken kukkuraksi; Se tekee hyvää. En enään olekkaan itsestään selvyys joka toteuttaa kaiken ja ottaa hommia vastaan vaikka vuorokaudessa ei tunnit riitä.

Olen ollut entisessä elämässäni kampaaja. Ja joskus joku pyytää apua hiusten kanssa. Useimmiten se pitää toteuttaa samana päivänä. Ja yritän aina sen siten järjestää vaikka otan omasta ajasta pois. Jotta "ystäväni" olisi tyytyväinen. Mutta jos minä en kerkiä niin kuitenkin se 100 euroa löytyy, kuin löytyykin takataskusta ja sitten voikin mennä kampaajalle? Näin jälkikäteen se tuntuu siltä että mennään tuonne ku sieltä saa… ai no se ei nyt pystynyt, no mä ostan sen sit tuolta. Hmmmm…. Vertauskuva, kuinka ihmistä voi käyttää hyväksi.

Viime aikoina olen paljon puntaroinut ihmissuhteitani. Ja alan taas olla korviani myöten täynnä, paskanjauhamista, pätemistä, hyväksikäyttöä, pettämistä… Mitä ihmettä näillä ihmisillä tehdään??? Minusta tuntuu että suurin osa ihmissuhteista jotka ovat nyt minua lähellä: Ne syövät enemmän energiaani kuin tuovat. Sydämmeni itkee verta ja mieli alkaa madaltua. Olkoon, miksi ihmeessä minä pyristelisin näitä kaikkea vastaan. En, Vaan minä alan järjestämään ihmissuhteeni uusiksi. Ne jäävät elämääni joita oikeasti ymmärrän ja jotka todella kuuntelevat.  Eivät vain ole kuuntelevinaan.

No joo näillä mietteillä tänään. Nyt tuntuu että tuota tekstiä tulisi enemmän kuin tarpeeksi joten parempi jossain kohtaa lopettaa ja se on nyt.

Tina

Mukavaa viikonlopun jatkoa. 

2 kommenttia:

  1. <3 Sinä olet tärkein. Hienoa että olet jaksanut tehdä, yrittää tehdä muutoksia elämässäsi sekä yrität edelleen. Anna aikaa itsellesi. Hienoa että sinulla on mies joka auttaa ja tukee sinua monessa asiassa kuten tässäkin. Ihminen on kokonaisuus ja kun saat tuon mielesi syvimmät asiat tasapainoon. Uskon että löytyy voimia kiinnittää huomiota siihen fyysiseen puoleen vielä enemmän. Toki nyt jo pienillä askelilla eteenpäin...onnistut varmasti, tiedän sen...kunhan vain jaksat uskoa itseesi <3

    VastaaPoista