Hartia ja hauis

Hampaiden kiristystä, kipua, uupumusta.. niin ihanaa. Koko päivä meni häslätessä ja kohlatessa, mutta illalla pääsin salille. Oloni oli valehtelematta sellainen, että en olisi ikinä salia nähnytkään. Oli kuin aloittaisi alusta, no mutta treeni saatettiin kunnialla alusta loppuun, tunnin ja parisenkymmentä minuuttia siinä vierähtikin.

Vatsalihakset laulaisivat hoosiannaa jos osaisivat, mutta ehkä ne oppii puhumaan/laulamaan kun ensiksi kasvavat isoiksi :D

Ruokavalion olen saanut palautettua raiteilleen, vaikka vähän hakusessa oli, lisäravinteet menee taas ihan automaattisesti jne. . . Eli tosiaankin palautuminen treeniin ja tähän elämään on havaittavissa, kiitos kuuluu Teille, että jaksatte lukea blogiani, sillä ilman tätä en tiedä olisinkohan heittänyt hanskat tiskiin? Matalalento tekee ihmeitä pääkopalle?! Tänään saadaankin sali kuvia ...

Edellinen kuvasarja oli yhtä puuskutusta, mutta tiedän kun mennään muutama viikko eteenpäin niin jo vain, elämä taas hymyilee. 

Itse kritiikkiä; Mun vatsa pömpöttää, jotain on vielä tehtävä

Tässä nauratti, kun kuvaaja oli niin onneissaan kuvaamassa kaikkea. LUE= yritti lusmuta omasta treenistään :D

Ja taas, Mun uusi lemppari <3

Väsynyt, mutta onnellinen....

Oikein ihanaa ja aurinkoista perjantaita lukijoille, vielä kysyen mitä mieltä itse olette tuosta mielentasapainosta ja treenaamisesta? Huomaatteko eron, jos on kaikki ok niin treeni kulkee ja toiste päin... Vai vaikuttaako tämä vain minulla niin kovin paljon?

Tina